Historiikki 1957-2017
Historiaa
60 Sähköistä vuotta Harjavallassa
Sähköalantyöntekijäin liiton perustava kokous vuonna 1955 oli antanut lausuman:
”Kaikkia Suomen sähköaloilla työskenteleviä työntekijöitä kehoitetaan perustamaan Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton alaisia osastoja ja yhdistyksiä ympäri maan ja järjestäytymään oman liiton kautta”.Harjavaltalaisten sähkömiesten kiinnostus omaa liittoa ja osastoa kohtaan oli virinnyt vuosien mittaan kun, Metalliliiton osastolaisina heidän erilliskysymyksiään ei otettu riittävästi huomioon.
Niinpä maaliskuun 13:sta päivänä vuonna 1957 kuusitoista sähköalantyöntekijää kokoontui Kuparitehtaan kerhotalossa kello 16.00 osaston perustavaan kokoukseen.
Kokouksen avaajana toimi sähköasentaja Leevi Männistö, kertoen Harjavaltalaisten sähköalantyön-tekijöiden sen hetkisestä tilanteesta. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Leevi Männistö ja sihteeriksi Ville Ranta-Ruona. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Yrjö Rimpinen ja August Rautiainen.Suomen Sähköalantyöntekijöiden liittoa kokouksessa edusti järjestäjä B Vanhanen, pitäen alustuksen liiton tarkoitusperistä ja esittäen hyvin valaisevan katsauksen liiton syntyyn ja alkuvaiheisiin.
Todeten samalla: ”Harjavallassa olevan hyvät mahdollisuudet oman osaston perustamiseen”.Kokouksen viidennessä pykälässä päätettiin yksimielisesti perustaa Harjavaltaan oma osasto, jonka nimeksi annettiin: Harjavallan Sähköalantyöntekijäin osasto.
Osaston puheenjohtajaksi vuodelle 1957 valittiin Leevi Männistö ja toimikuntaa valittiin kuusi varsinaista ja kolme varajäsentä. Valituiksi tulivat: Risto Tuominen, Viljo Henttonen, Pentti Saha,Ville Ranta-Ruona, Yrjö Rimpinen ja Pentti Helke varsinaisiksi ja varalle: Kaarlo Nykänen, August Rautiainen ja Pertti Laitinen.
Osaston säännöiksi hyväksyttiin Suomen Sähköalantyöntekijäin liiton laatimat mallisäännöt sellaisenaan. Jäsenmaksuksi sovittiin luokka 1. 85.- 2. 65.- 3. 45.- markkaa viikko.Osaston toimikunnan ensimmäisessä kokouksessa Kuparitehtaan kerhotalossa maaliskuun 16 päivävalittiin osaston sihteeriksi Viljo Henttonen, varapuheenjohtajaksi Risto Tuominen ja rahastonhoitajaksi Ville Ranta-Ruona. Ensimmäisiksi tilintarkastajiksi valittiin: Bruno Nord ja Matti Pitkänen va-kinaisiksi sekä Arvo Salminen ja Toivo Ruusunen varalle. Lisäksi päätettiin ryhtyä heti toimenpiteisiin osaston rekisteröimiseksi.
Merkittiin osaston perustajajäseniksi seuraavat henkilöt:
Viljo Henttonen Pertti Laitinen
Augusti Rautiainen Leevi Männistö
Kalle Malm Unto Laaksokari
Kalle Nykänen Ville Ranta-Ruona
Yrjö Rimpinen Erkki Koskinen
Hilpas Karhu Paul Aarnisalo
Pentti Helke Seppo Lintunen
Risto Tuominen Teuvo Salminen
Pentti Saha Leo Ketola
Osasto hyväksyttiin yhdistysrekisteriin huhtikuussa 1957. Osaston numeroksi tuli 46.Alkuaikoina osaston toimintaa vaikeutti erityisesti työnantajan ja metalliosaston painostus. Ilmiöoli yleinen koko maassa sähköosastoja kohtaan. Sähköalantyöntekijöiden liittoakaan ei oltu vielä hyväksytty SAK:n jäseneksi Metalliliiton painostuksesta.Ensimmäisien vuosien toiminta oli hyvinkin vilkasta esimerkiksi vuonna 1958 jäsenistön kokouksia oli 14 ja toimikuntakin kokoontui 6 kertaa.
Vuonna 1964 osaston jäsenmäärä ylitti 50.
Jo kuusikymmentä luvulla, osastossa oltiin huolissaan toisenasteen kouluissa opiskelevien nuortenAY- tietoisuudesta, niinpä osaston kuukausikokous lokakuussa 1966 teki päätöksen, että ”ryhdytääntoimenpiteisiin ammattiyhdistysliikettä ja järjestäytymisen tärkeyttä selventävän luennon saamiseksi ammattikoulujen oppilaille”.Vuosi 1966 oli muutenkin merkittävä sillä, silloin saavutettiin ensimmäiset vapaat lauantait joskaan niitä ei saatu ilman pientä uhrausta, menetettyjen pesuaikojen muodossa. Siitä huolimatta oli kaikille ylimääräinen vapaa mieleen.
Osasto koostui tuohon aikaan pääasiassa teollisuuden sähkömiehistä, joiden palkkoihin ei oltu tyytyväisiä, vaan haluttiin tehdä erillissopimuksia palkkatason korottamiseksi.Loppupuoli kuusikymmentä luvusta kuluikin sitten ”vakautuksen merkeissä” niin kuin vuoden 1968toimintakertomuksessa mainitaan: ”Olemme kuluneet vuodet viettäneet vakautuksen merkeissä, jonka varmasti kaikki palkalla elävät ovat huomanneet, lähinnä erittäin hyvin ”jäädytettyjen” palkkojen muodossa. Osastomme kokouksissa ja työmailla on innolla seurattu, sekä keskusteltu ammattiyhdistysliikkeen eheyttämisneuvotteluja, joita on käyty jo pitkään.
Vuonna 1970 ammattiyhdistysliikkeen hajaannuksen aika oli ohi, joka osastossakin pantiin merkille tyytyväisyydellä. Toimintakertomukseen on kirjattu asia seuraavasti:
”Kulunut vuosi olikin antoisa koko ammattiyhdistysrintamaa ajatellen, päästiinhän vihdoinkin sopimaan uudesta keskusjärjestöstä, joka nyt on toteutettu tosiasia. Osastossamme se huomattiin lähinnä erittäin mieleisenä jäsenmäärän lisääntymisenä, joka nyt ylittää kuudenkymmenen jäsenen rajan.
Seitsämänkynnentäluvun alkupuoli oli osastossa varsin rauhallista aikaa.
Uuteen SAK:n paikallisjärjestöön osasto liittyi vasta vuonna 1974.
Pikkujoulujuhlista oli tuolloin jo tullut perinne ja ne pidettiin joka vuosi pääasiassa Hiittenharjun motellissa, joskus myös Viinikan ravintolassa Nakkilassa. Osaston toimikunnan kokoukset pidettiin
Kuparituvan kabinetissa. Liiton neuvottelukunnassa osaston edustajana oli osaston sihteeri Arto Ah-tiainen.Osasto oli laajentunut niin, että jäseniä oli nyt myös mm. Lammaisten Sähköstä (nykyinen Energia) ja Porin seudun puhelimesta.
Vuosi kymmenen puolivälissä osaston toimikunnassa käsiteltiin työselkkauksia mm. Sähkö-Topissa ja Porin – seudun puhelimessa. Käytiin mm. keskustelua siitä voidaanko vaikuttaa osaston jäsenien alkoholin käyttöön työaikana. Toimikunnan päätöksen mukaan luottamusmiehet keskustelivat ongelmaan joutuneiden jäsenien kanssa ja osasto tekee voitavansa auttaakseen keskustelun avulla niin paljon kun on mahdollista. Keskusteltiin myös työajan lyhentämisestä niin, että ruokatunti voitaisiin vaihtaa ruokatauoksi, joten kotiin lähtö siirtyisi tuntia aikaisemmaksi ja jäisi henkilökoh-taisten asiain hoitoon enempi aikaa.
Liiton toinen puheenjohtaja Vilho Pekkonen vieraili usein osaston kokouksissa mm. tammikuussa1976 Nakkilassa Ravintola Humupekassa pidetyssä vuosikokouksessa, jossa hän kertoi liiton sen hetkisestä ja edellisen vuoden tilanteesta mm. seuraavaa:
Vuonna 1977 tuli täyteen 20 vuotta osaston perustamisesta. Toimikunta teki päätöksen tilaisuuden järjestämisestä.
Vuonna 1979 osastossa oli 90 jäsentä.
Vuonna 1982 osastossa oli 126 jäsentä joista naisia 2 kappaletta, eläkeläisiä 8, vapaajäseniä 2ja normaalijäseniä 112.
Esitys asennusalan työehtosopimukseen 1982
Vuonna 1982 osaston toimikunnassa keskusteltiin mm. E-market kampanjasta, jota käytiin Harjavallassa, siinä kehotettiin osaston jäseniä elvyttämään Harjavallan E – marketin osto uskollisuutta.
Osaston joulujuhlissa Ahlaisten kievarissa oli 38 osallistujaa. Pikkujouluissa myytyjen arpojen tuotto 326 markkaa luovutettiin TUL:n kisakeskukselle.Tasavallan Presidentiksi valittiin ensimmäistä kertaa vasemmistolainen ehdokas, valituksi tuli Mauno Koivisto.
1984 päätettiin hankkia osastolle oma lippu jonka hinnaksi tuli noin 1600 markkaa, lippu vihittiin käyttöön Liiton kesäpäivillä Turussa 30 päivä kesäkuuta. Lippua kantoi vihkiäisissä Antti Metsämaa ja airueina olivat Jukka Remes ja Matti Kivelä.
Outokummussa lakkoiltiin, vaikka osaston toimikunta kielsi kaikki työtaistelutoimet sopimusten ollessa voimassa ja edellytti luottamusmiesten toimivan asian kuntoon saattamiseksi, niin työtuomioistuin määräsi osastolle 4000 markan lakkosakon. Sakon johdosta, osastossa jouduttiin perimään ylimääräinen jäsenmaksu, teollisuuden jäseniltä.
Vuosi 1985 oli suhteellisen rauhallinen vuosi Ay-rintamalla, lakkoja ei ollut paljon, syynä oli, ehkä edellisenä vuotena reilusti korotetut lakkosakot. Jäsenmäärä kasvoi rajusti vuoden aikana, osastoon liittyi 52 uutta jäsentä. Jäsenmäärä oli vuoden lopussa 175.
Vuonna 1986 asennusalan työkohtaisuuslisistä käytiin neuvotteluja työnantajien kanssa, kun ne eivät johtaneet tulokseen ja työehtosopimus oli päättymässä, niin osastosta anottiin lakkolupaa liitosta helmikuussa, niin että lakko alkaisi 1.3.
Asennusalan lakosta tuli pitkä kestäen noin kolme kuukautta. Lakossa oli keskimäärin 33 osaston jäsentä ja osaston kautta maksettiin lakkoavustuksia lakossa olleille noin 213.000 markkaa.
Myös voimalaitos – ja sähkönjakelualalla oli lakkoja. Yhteislakon aikana lakkotoimikuntana toimi osaston toimikunta. Vaikka lakkoilu työllisti osaston toimihenkilöitä runsaasti niin, silti ehdittiin tehdä muutakin Liiton Talvi –ja Kesäpäiville osallistuttiin niin kuin edellisinäkin vuosina, lisäksi osasto järjesti matkan Leningradiin.
Jäsenmäärä vuoden lopussa oli 195.
vuonna 1987 osaston toiminta jatkui edelleen ripeänä, osallistuttiin liiton kesä ja talvipäiville, sekä runsaasti erilaiseen koulutukseen. Osastossa toimi puhelin, asennus, teollisuus, Voimalaitos –ja sähkönjakelu sekä retkeily –ja vapaa-aika jaostot.
Osaston pikkujoulujuhlaa vietettiin, 30 vuotisjuhlan merkeissä Hotelli Hiittenharjussa, mukana oli yli 70 osallistujaa.
Jäsenmäärä vuoden lopussa 205
Vuonna 1988 Liiton uusi toimitalo valmistui Tampereella. Liittokokoukseen edustajat valittiin ensimmäistä kertaa suhteellisilla vaaleilla, osastoa edustamaan valittiin Pertti Mikola ja Matti Kivelä. Pikkujoulujuhla järjestettiin Ravintola Marilynissä Harjavallassa, johon osallistujia oli runsaasti, vasta avattu ravintola uudessa City kulmassa houkutteli suuren osallistuja määrän seuralaisineen.
Laulumiehiäkin osastosta on löytynyt, nimittäin yhteiseen lauluiltaan puutyöväen osaston kanssa ravintola Marilynistä helmikuussa 1989 varattiin 60 paikkaa. Laulattajana toimi Olavi Niemelä.
Samana vuonna Outokummussa jo pitkään jatkuneet erimielisyydet ”parakkeesta” johtivat lakkoiluun, josta osasto sai haasteen työtuomioistuimeen.
Tammikuussa 1990 työtuomioistuin antoi päätöksensä ja tuomitsi osastolle 8000 markan lakkosakon ja sen lisäksi 1800 markkaa oikeudenkäyntikuluja. Summa oli erittäin kova osaston rahavaroihin nähden.
Liiton muutettua nimeään 1992 osastossa myös keskusteltiin nimen selkeyttämisestä. Osaston toimikunta päätti 1996 esittää osaston kevätkokoukselle nimen muuttamista. Esitys oli.”Harjavallan sähköalojen osasto ry n:o 46”.
Kevätkokouksessa keskustelujen jälkeen osaston nimeksi päätettiin antaa:
”Harjavallan Sähköalojentyöntekijät ry”
1990 luvulla osasto järjesti paljon matkoja jäsenilleen, ensin käytiin Tukholman risteilyllä, myös pikkujoulujen merkeissä. Teatteri matkoja järjestettiin Tampereelle, Raumalle ja Poriin
1997 osaston täyttäessä 40 vuotta sitä juhlittiin Tallinnan risteilyllä. Matkalle ilmoittautui 47 henkilöä, osaston sääntömuutoksen myötä osaston toimikunta muuttui osaston hallitukseksi.
osaston jäsenmäärä oli vuoden lopussa 175 henkilöä, vähennys johtui puhelin miesten perustettua oman alakohtaisen osaston Satakuntaan.
Kaikki suuret päätökset on tehty saunan lauteilla.
Niin myös tapahtui syyskuun ensimmäisenä päivänä 1998, kun osaston hallitus istui Vaskirannan saunan lauteilla, hallituksen kokouksen jälkeen ja keskusteltiin osaston toiminnan kehittämisestä.
Esille tuli yhteisen matkan järjestäminen joko Formula1 kisoihin tai johonkin etelän lomakohteeseen. Asiaa tiedusteltiin jäseniltä, palaute oli sen verran rohkaisevaa, että voitiin jo seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaan kirjata jäsenmatkan järjestäminen Formula 1 kisoihin Unkariin elokuussa 1999. Pekka Taipale oli tehnyt suuren ja perusteellisen työn ja selvitellyt eri vaihtoehtoja. Joista valittiin Matkapoikien tekemä tarjous, bussimatka Budapestiin. Matka oli rengasmatka, jossa reitti kulki 10 eri valtion kautta. Päätapahtumana Formula 1 kisa Budapestissä Hungaroringin radalla. Matkalla tutustuimme Keski- Eurooppalaiseen ilmapiiriin ja kaupunkeihin esim. Praha, Wien ja Budapest. Retken kesto oli 12 päivää ja hinnaltaan suurin piirtein sama kuin lentäen tehtävät viikonlopun matkat kisoihin. Matkaan ilmoittautui 52 henkilöä. Matka budjetti kisalippuineen oli noin 240 000 markkaa.
Paluumatkalla kisoista Slovakian puolella katseltiin Bussin ikkunasta vuorenrinteillä olleita hiihtohissejä ja tuli mieleen, että tänne olisi kiva tulla joskus laskettelemaan. Jo vuonna 2001 matka toteutui kiitos Pekka Taipaleelle ja Paula Kiviniemelle, jotka jälleen olivat matkan promoottoreina ja järjestivät kaikki juoksevat asiat. Matkan kesto oli jälleen 12 päivää ja osallistujia yhteensä 56 henkilöä.
Retket olivat saaneet paljon julkisuutta lehdissä (Sydän – Satakunta ja Liiton lehdessä Vasamassa)
niinpä jo syksyllä 2001 järjestettiin Vasaman lukijamatka Tsekinmaahan 1.-13.9. Matkalla oli mukana 38 henkeä.
Viime vuosina olemme järjestäneet pikkujoulujen merkeissä matkoja Baltian maihin.
2004 kävimme kahdella retkellä. Ensin tammikuussa pidettiin edellisen vuoden pikkujoulut Tallinnassa ja joulukuussa matkasimme Riikaan. Matkalaisia oli 52 ja 48.Jääkiekon mm kisoissa Tshekissä vuonna 2004 oli mukana 20 henkeä.
Vuoden 2004 pikkujoulut siirrettiin tammikuulle 2005 jolloin suuntasimme Viroon. 50 henkilöä oli matkassa mukana.
Vuonna 2005 oikeilla pikkujoulureissulla kävimme myös Virossa. Matkalaisia mukana oli 36.
Uudella vuosikymmenelle siirryttiin toiminnan jatkuessa vakaana.Päämäränä edelleen koota sähköisillä aloilla työskentelevät henkilöt yhteen ja parantaa heidän työsuhteidensa ehtoja sekä laajentaa ammattilisia ,oikeudellisia ja yhteiskunnallisia etuja.
Vuonna 2007 matka suuntautui Vilnaan yhdessä Rauman ja Porin osastojen kanssa.Vuosina 2008 ja 2009 pikkujouluja juhlistettiin risteilyllä Ruotsiin mukana molemmilla reissuilla n. 48 kpl.Vuonna 2010 suuntasimme pukkujouluihin Puolan Gdanskiin, mukaan lähti 38 henkilöä.
Osaston jäsenmäärä on pysynyt viime vuosikymmenen samana n. 200,joten nykyisenä ongelmana oleva ay-liike järjestäytmisasteen samoin kuin opiskelijäsenten ja liittoon maksavien jäsenten väheneminen ei ole vakavasti koskettanut Harjavallan osastoa,vaikka myös muita vaihtoehtoja on tullut mm. työttömyyden uhatessa.
Osaston hallitus on kokoontunut lakisääteisesti kevät-ja syyskokouksiin ja tarvittaessa myös muutoin.Pitkäaikainen puheenjohtaja Pasi Lehto siirtyi syrjään v.2013 ja toimeen valittiin Matti Peltonen
Osaston taloutta on hoitanut näinä vuosina Matti Kivelä sekä varapuheenjohtaja Olli-Pekka Huppunen.
Suomen talous heikkeni v.2012 ,mikä heijastui alueen yrityksiin ,jolloin monet osaston jäsenet joutuivat lomautetuiksi.
Vuonna 2013 sähköalojen ammmattiliitto julisti koko sopimusalaa koskevan kahden vuorokauden mittaisen työtaistelun 23-25.4.Harjavallan osastoon perustettiin lakkotoimikunta ja asiat sujui mutkattomasti.
Mm.Kuntaliitos-Kiky ja soteasiat sekä yrityskaupat ja eläkeiän nostot herättävät keskustelua ja huolta monella työmaalla jäsenistössä menneinä vuosina.
Yleisesti osaston jäsenien koulutukseen on ollut SAK:n ja sähköliiton järjestämät kurssit.Osallistujia on tuettu talouden sallimissa puitteissa.
18.9.2015 järjestettiin Helsingin rautatientorilla mielenilmaus.Haluttiin puolustaa työmarkkinajärjestöjn vapaata oikeutta sopia työ-ja virkaehtosopimuksistaja vastustaa hallituksen yksipuolisia päätöksiä heikentää palkansaajien työehtoja.Harjavallan osastosta osallistui myös jäseniä mielenilmaukseen.
Vuotuisille volttipäiville on lähetetty tervehdykset.Harjavallan osasto on myös yhdessä Porin osaston kanssa osallistunut volttipäivien järjestämiseen.
Osasto on tukenut mahdollisuuksien mukaan erilaisia kohteita kulttuuria,puolueita ja urheiluseuroja.
Vuonna 2015 järjestettiin eduskuntavaalit,jolloin tuettiin harjavallan osaston jäsenen Reijo Nummikarin kampanjaa.vuoden 2017 kunnallisvaaleissa tuettiin SDP:tä ja Vasemmistoliittoa.
Virkistystoimintaan ovat kuuluneet jouluruokailut sekä Tallinna risteilyt.Muut vapaa-aikaan liittyvät toimintaehdotukset eivät ole saaneet viime vuosina jäsenistöä liikkeelle,joten tulevaisuudessa on haasteena kehittää sellaisia tapahtumia,jotka innostaisivat suurenpaa joukkoa jäsenista.
60 Sähköistä vuotta Harjavallassa!